Tieteisfiktion Tietokeskus

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Tieteiselokuvan käsikirja - seuraava esittely Finnconissa

Tieteiselokuvan käsikirjan esittely, ja siihen pohjautuva esitelmä, tapahtuu seuraavan kerran viimeistäänkin Finnconissa heinäkuun alussa, Tampereella.

Tuorein kirjan esittely oli Jyväskylän kirjamessuilla (13.3.), missä kirjaa oli myös myytävänä erittäin asialliseen hintaan, samoin kuin Tieteiskirjallisuuden käsikirjaa.

Ohessa kuva esiintymisestä Ylen lavalla (kuva: Katja Jalkanen).

tiistai 9. helmikuuta 2016

Tieteiselokuvan käsikirja

Tieteiselokuvan käsikirja (Avain) ilmestyy helmikuun kolmannella viikolla.

Käsikirja tarjoaa yli neljäsataa sivua perusteltua tietämystä scifi-filmeistä. Aiheittain eteneviä lukuja täydentävät tietolaatikot klassikoista kuten Alienista, Blade Runnerista, Matrixista ja Tähtien Sota -filmeistä. Kirjan lopusta löytyy hakemisto käsitellyistä lähes 600 elokuvasta.

Kirjan julkaisutilaisuus on Tampereella 27. helmikuuta klo 12 Tulenkantajat-kirjakaupassa.

Tilaisuudessa tekijää haastattelee toimittaja Juri Timonen.

Kevään aikana esittelen kirjaa myös Jyväskylän kirjamessuilla ja kesällä Finnconissa.

Tervetuloa 2000-luvulle. Aikakausi on tieteiselokuvista tutun näköistä: autot ohjautuvat itsekseen, puhelimella saa yhteyden toiselle puolen maailmaa, ja ihmiskunnan kirja-aarteet ovat klikkauksen päässä kämmenen kokoisella tietokoneella. Eikä loppua ole näkyvissä. Teattereiden menestysfilmit kierrättävät ja kypsyttelevät scifistisiä ideoita vähintäänkin välillisesti. Juuri siksi kaikkien elokuvaharrastajien tulisi tuntea lajityypin historiaa ja estetiikkaa.

Tieteiselokuvan käsikirja on jaettu lukuihin alalajien perusteella. Jaottelu ei perustu tiettyyn olemassa olevaan malliin. Elokuvaa koskeva ”alalaji” on vieläkin vaikeammin perusteltavissa oleva käsite kuin ”laji”, jota sitäkin voidaan määritellä sisältöjen, tyylipiirteiden, tuotanto- ja kulutustapojen tai yksittäisten kuvamotiivien perusteella. Olen nimennyt ja ryhmitellyt alalajit sen mukaan, mitkä aihealueet ovat yleisimpiä käsittelemissäni elokuvissa. Scifin kohdalla on helppo aloittaa A:sta: avaruusseikkailut, aikamatkat, alienit...

Monet tunnetuista elokuvista edustavat useampaa alalajia, koska samoja elokuvia voi tarkastella vaihtamalla alalajin myötä näkökulmaa. Miten tässä romanssina tunnetussa elokuvassa on käytetty aikamatkan ideaa? Miten keinotekoisen ihmisyyden aihe toistuu scifistisissä toimintafilmeissä?

Luvusta toiseen siirtyessä vaihtuu myös aihealue. Tuttuja ja tutuiksi tulevia elokuvia tarkastellaan vaihtuvissa asiayhteyksissä, joissa vähäpätöiset B-tuotannot saattavat näyttää lajin kannalta merkittävämmiltä kuin kuuluisat blockbuster-filmit. Matkan varrella viitataan myös niihin tv-sarjoihin, jotka ovat kierrättäneet elokuville keskeisiä teemoja tai luoneet perustan niiden kysynnälle. Kahdessa viimeisessä luvussa palataan vielä yleisempiin kysymyksiin tieteiselokuvien taiteellisuudesta, viihteellisyydestä ja, tietysti, erikoisefekteistä.

Markku Soikkeli

Kirjan sisällysluettelo:

Tieteiskirjallisuuden käsikirja

Tieteiskirjallisuuden Käsikirja (Avain) ilmestyi keväällä 2015. Se sai kiittävät arvostelut paitsi sanomalehdissä myös alan genrejulkaisuissa. Teosta on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja verkkomyymälöistä.

Yleensä tieteiskirjallisuutta on tavattu määritellä lajihistorian perusteella eli sen mukaan millainen uusi aihe (tulevaisuuskuvitelma, avaruusmatkat, tekoäly) on lisätty edellisten lajia koskevien määritelmien joukkoon. Toinen suosittu tapa määritellä lajia on perustunut sille, mistä alalajeista se koostuu. Esimerkiksi tieteisfiktion alalajeja, ja sitä kautta lajia kattokäsitteenä, voisi määritellä sen mukaan, miten kirjailijat ovat soveltaneet tieteellisen tiedon muutoksia viimeisen kahdensadan vuoden aikana.

Nämä perinteiset määritelmät lähtevät siitä oletuksesta, että lajin ytimessä on jokin yhdistävä idea tai maailmankuva siitä, mitä ”tiede” on. Tieteiskirjallisuus on kuitenkin historiansa aikana reagoinut hyvin erilaisiin ja eri kulttuureissa syntyneisiin käsityksiin tieteestä.

Tämän kirjan kuusi päälukua perustuvat vaihteleville, jopa toisiaan poissulkeville näkökulmille siitä, miten tieteiskirjallisuus lajina toimii ja millaisista aiheista se koostuu. Kukin pääluvuista tarjoaa yhden pätevän selityksen sille, mikä tekee tietyistä teoksista tieteisfiktiota.Vaihtelevia näkökulmia voisi havainnollistaa sillä, että tieteisfiktiossa käsitellyt aiheet ovat samoja, joskin vieraannutettuja, kuin valtavirtakirjallisuudessa: sota- ja matkakertomuksia, romansseja ja esseistiikkaa, kuvauksia muukalaisuuden kokemuksesta.

Markku Soikkeli

Kirjan sisällysluettelo:

Genrekartoittajan linkkejä

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Tieteiselokuvan käsikirja - seuraava esittely Finnconissa

tiistai 9. helmikuuta 2016

Tieteiselokuvan käsikirja

Tieteiskirjallisuuden käsikirja